Oppivelvollisuuden laajentaminen on oikein toteutettuna mahdollisuus

Oppivelvollisuuden laajentamista koskeva lakiesitys sisältää oppivelvollisuusiän korottamisen lisäksi useita uudistuksia, joiden kaikkien yhteisenä tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Laissa säädetään opintojen ohjauksesta, opintoihin hakeutumisvelvoitteesta, sekä opintojen maksuttomuudesta. Jokainen nuori saisi mm. tehostettua opinto-ohjausta toisen asteen opintoihin hakeutuessaan ja ilmaiset oppimateriaalit opintojensa aikana.  

Lakiuudistus koskisi jo ensi keväänä peruskoulun päättävien nuorten ikäluokkaa, joten toimeenpanon aikataulu on tiukka. Hyvästä tavoitteesta huolimatta lakiesityksessä on joitakin puutteita. Esimerkiksi perusopetuksessa tehokkaaksi tukimuodoksi todetusta oikeudesta tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen ei lakiesityksessä säädetä. Osa-aikaista erityisopetusta voi lukiolain mukaan saada 1.8.2021 alkaen, mutta ammatillisen koulutuksen osalta vastaavaa säädöstä ei ole. Jotta kaikki toisen asteen opinnot aloittavat olisivat tasavertaisessa asemassa, oikeus näihin tukimuotoihin tulisi olla määritelty uudistuksen yhteydessä, sillä kuka tahansa voi tarvita opintojensa aikana tukea. Myös ammatillisen toisen asteen opetuksen minimimäärä osaamispistettä kohden pitäisi säätää 18 tuntiin, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus saada riittävästi opetusta. 

Oppivelvollisuuden laajentamiseen on luvattu kohdentaa valtionrahoitusta yhtä suuri määrä kuin mitä koulutuksen järjestämisen kulut kasvavat. Uudistusten seurauksena syntyviä kuluja on seurattava tarkasti ja lisärahoituksen tarpeeseen on pystyttävä reagoimaan heti. Lopputuloksena ei voi olla se, että kulujen kasvaessa koulutuksen järjestäjät joutuisivat säästämään lähiopetuksesta, vaan se että uudistuksen myötä nuori saa riittävän määrän opetusta ja tukea toisen asteen tutkintoa suorittaessaan. 

Anu Pohjamo 

Alueasiamies  

OAJ Etelä-Karjala