Hyvä kuntapäättäjä!
Kuntien vuoden 2022 talousarvioista päätetään loppuvuoden aikana. Te kuntapäättäjät vaikutatte siihen, toteutuuko lasten ja nuorten oikeus saada opetusta riittävän pienissä opetusryhmissä terveessä ja turvallisessa opiskeluympäristössä. Toimintayksiköiden suuruus, henkilöstön määrä ja oppilaitosten tuntikehys määrittelee, kuinka paljon henkilöstöllä on aikaa kohdata lapset ja nuoret toiminta- tai koulupäivän aikana.
Valviran arvion mukaan yhden koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on yli miljoona euroa elämänsä aikana. Vuonna 2019 Suomessa syrjäytyi noin 60 000 15–29-vuotiasta nuorta. Korona-aika on lisännyt nuorten pahoinvointia, mikä voi johtaa syrjäytyneiden nuorten määrän kasvuun. Vaikka syrjäytymiselle on vaikea määritellä yksittäisiä syitä, THLn mukaan hyvinvoivalla nuorella on osallisuuden kokemus häntä ympäröivässä yhteiskunnassa ja sen eri yhteisöissä. Merkittäviä toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisyssä ovat yhteiskunnan sosiaaliset investoinnit varhaislapsuuteen, koulunkäynnin tuki ja koulunkäynnin keskeytysten ehkäisy.
Syrjäytymistä ehkäistään takaamalla varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sellaiset resurssit, että lapsi- ja oppilasryhmät ovat riittävän pienet. Tällöin henkilöstöllä on aikaa kohdata jokainen lapsi ja nuori yksilönä ja tukea oppimisen lisäksi heidän kasvuaan yhteiskuntamme jäseniksi. Kun aikaa kohtaamiselle on riittävästi, vahvistetaan osallisuuden tunnetta ja myös huomataan nopeammin, jos lapsen ja nuoren tukemiseksi tarvitaan oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimia. Syrjäytymisen ehkäisy on myös arvovalinta. Mikäli halutaan tukea kaikkien lasten ja nuorten kasvua ja oppimista, täytyy se myös näkyä määrärahoista päätettäessä.
Jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus on tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi varhaiskasvatus-, koulu- ja opiskelupäivän aikana. Teillä kuntapäättäjillä on velvollisuus turvata riittävät resurssit sen toteutumiseksi.
Anu Pohjamo
Alueasiantuntija
OAJ Etelä-Karjala